sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Lahden pentunäyttelyt

Viikko sitten perjantaina hypättiin Zeldn kanssa Lahteen menevään junaan ja Zelda pääsi ensimmäiselle junamatkalleen. Koko matkan olimme ainoita lemmikkiosastossa, joten Zelda sai rauhassa tutustua junaan ja olisikin halunnut ryömiä kaikki penkinalukset läpi ja lähteä seikkailemaan kauemmaksikin junaan. Tarpeeksi tutkittuaan se rauhoittui nukkumaan. Yllätyin, miten rennosti Zelda oli kaikista junan kolinoista huolimatta ja reagoi vain kovimpiin ääniin katsomalla äänen suuntaan.


Lauantaina koitti sitten jännityksellä odotettu näyttelypäivä. Majapaikastamme oli alle kilometrin matka näyttelypaikalle, joten pystyimme hyvin kävelemään sinne. Olimme Zeldan sisatuksista ensimmäisinä paikalla, mutta se oli todella hyvä, sillä Zeldaa jännitti meluisa halli. Ensimmäistä kertaa Zelda oli niin jännittynyt, etteivät edas nakit tai muut herkut kelvanneet, vaan tippuivat lattialle.Kohta huomasin Fitzin ja Aikon omistajineen ja menimme Zeldan kanssa heitä tervehtimään. Pian saapuivat myös Riima ja Banjo, joten koko näyttelyihin osallistuva poppoo oli kasassa. Zelda ei jännitykseltään hirveästi innostunut edes sisarusten näkemisestä, ainoastaan Riima kiinosti enemmän, kun oli tutumpi syksyn vierailun jälkeen. Pienet päiväunet omassa häkissä tekivät sitten ihmeitä ja namit alkoivat yhtäkkiä maistua ja häntä nousi terhakasti kohti kattoa :D



Kehäesiintymisen kannalta Zeldan pieni jännitys oli oikeastaan vaan hyvä, kun pahimmat toisille koirille höyryillyt jäivät pois. Zelda esiintyi paremmin kuin kertaakan aiemmin harjoituksissa tai mätsäreissä ja sai jopa minut  rentoutumaan kehässä. Liikkeessä oli lähes koko ajan ravia ilman turhia pomppuja tai möykkäämistä, häntä tosin olisi saanut olla alempana. Seisominen sujui tosi hyvin ja pöydällä Zelda oli rentona ja antoi tutkia hyvin, eikä kyyristellyt pakoon, kuten aiemmin.


"Hyvänmallinen, vielä kovin sameanvärinen. Hyvä luusto ja kaunis kallo. Pyöreät silmät. Liikkuessa korkea häntä. Etuliike tiivis, hyvä askelpituus. Käyttäytyy erinomaisesti." PEK4 - rodunomainen lähestyttäessä



Kotiin lähdimme myös junalla lauantai-iltana ja nyt lemmikkiosastolla oli myös pari kaveria, joita olisi pitänyt päästä tervehtimään ja, joille piti sitten haukahdella muutaman kerran. Jonkun kerran ehti matkan aikana toivoa, että penkien alla olisi ollut näkö- ja kulkuesteet, sillä sen verran ahkerasti Zelda yrtti kaverien luokse päästä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti